Vaaliteemat

Lapset, opetus ja kasvatus

Hoitovapaan kuntalisän poistaminen vaikuttaa erityisesti taloudellisesti heikossa asemassa olevien perheiden toimeentuloon ja pärjäämiseen. Perheillä on varmasti myös huoli siitä miten lasten turvallinen hoito taataan. Hoitopaikoista ja riittävästä ammattitaitoisesta henkilökunnasta on nytkin pula. Lisätäänkö opettajaresurssia, koska pienet lapset vaativat paljon enemmän hoitoa kuin vanhemmat? Miten taataan työntekijöiden jaksaminen ja hyvinvointi, jos ryhmäkokoja joudutaan kasvattamaan ja sairaustapauksissa sijaisia ei saada? Kuntalisän poisto ei tuo kaupungille ainakaan säästöjä. Kuntalisän poistolla toivotaan saavan lisättyä naisten työllistymistä ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Poisto ei kuitenkaan välttämättä tuo lapsia kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin vaan perheet sinnittelevät kotona yhä vähemmillä toimeentuloilla, mikä vaikeuttaa kotioloja ja seuraukset voivat olla merkittävät. Mikä on lasten etu? Lisäksi tavoitteena on lisätä syntyvyyttä, mutta toisaalta ei kuitenkaan haluta tukea pienten lasten perheitä taloudellisesti. Poisto olisi myös selvä osoitus siitä, että perheille ei haluta antaa mahdollisuutta päättää omista asioistaan. Poistolla ei ainakaan houkutella lapsiperheitä muuttamaan Espooseen tai pysymään Espoossa. Tämä on ennen muuta arvovalinta!

Arvovalinta on myös terveelliset ja turvalliset päiväkodit ja koulut. Ne ovat erityisesti lasten oikeus. Espoon sisäilmaongelmaiset koulut ja päiväkodit tulee hetimmiten peruskorjata tai opetus tulee siirtää lähialueelle väistötiloihin ja tilalle rakentaa uusi ekologisen kestävyyden hengessä. Emme voi olla kaupunki, joka altistaa lapset ja nuoret vakavalle terveydelliselle riskille. Kun herkkyys on syntynyt, voi se aiheuttaa oireita jatkossa aina kun lapsi tai nuori joutuu tilaan missä on vähänkään huono sisäilma. Pahasti oireilevalle lapselle voidaan joutua järjestämään opetusta erillisessä tilassa erossa muusta luokasta. Se voi vaikuttaa kaverisuhteisiin, altistaa kiusaamiselle ja mielenterveyden ongelmille. Myös opetuksen laadun näkökulmasta se helposti asettaa lapsen tai nuoren eriarvoiseen asemaan. Lisäksi tilojen tulee olla sellaiset, joissa meluhaitta on otettu huomioon ja sitä estetään mm. akustiikkaratkaisuilla ja tilojen rajaamisilla. Terveydelliset ongelmat pätevät yhtä lailla koko kouluhenkilöstöön ja aiheuttavat sairauspoissaoloja tai jopa työkyvyttömyyttä.

Oppilaiden ohjaus ja tukeminen on erittäin tärkeää. Tuen tulee olla riittävää varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle asti. Tätä jatkuvuuden prosessia tulee myös kehittää. Ammattitaitoinen ohjaus ja tukeminen ehkäisee yhteiskunnasta syrjäytymistä ja mielenterveyden ongelmia. Ohjausta ja tukemista ei voi jättää esimerkiksi luokanvalvojan vastuulle, vaan opettajalla tulee olla tukena oppilashuoltoryhmän vankka asiantuntemus, ja siihen tulee olla riittävät resurssit.

Tuen merkitys korostuu myös inkluusiossa. Integraatiossa erityisen tuen päätöksen oppilas on sijoitettu yleisopetuksen ryhmään. Integraatio on välivaihe inkluusioon, jossa kaikki oppilaat ovat samassa koulujärjestelmässä ja erityisluokkia/-kouluja ei ole. Se on kaunis ajatus, mutta harvoin toimii käytännössä juuri tuen puutteen vuoksi. Tähän vaikuttavat tietysti myös suuret ryhmäkoot. Riittämätön tuki integraatioluokassa johtaa tilanteeseen, jossa laadukasta opetusta ei pysty antamaan juuri kenellekään ja opettajat kuormittuvat entisestään.

Korona on myös lisännyt opettajien kuormittuneisuutta. Opettajia ei saa velvoittaa antamaan samanaikaisesti sekä lähiopetusta että etäopetusta. Tuntisuunnitelma, arviointi ja seuranta lähiopetuksen ja etäopetuksen oppitunnille on aivan erilainen, vaikka kyseessä olisi sama aihe. Mikäli opettaja joutuu antamaan sekä lähi- että etäopetusta, tulee siitä maksaa kunnon korvaus.

Asuminen

Mielestäni Espoon houkuttelevuutta lisätään sillä, että tarjotaan kattavasti monipuolisia lähipalveluja. ”Omat” terveysasemat, kirjastot, päiväkodit, koulut, ravintolat, ruokakaupat ja kahvilat lisäävät olennaisesti alueen kiinnostavuutta ja viihtyvyyttä. Se, että lähipalvelut turvataan, lisää myös kaupungin esteettömyyttä. Näin palvelut olisivat saavutettavissa kaikille asukkaille fyysiseen kuntoon tai ikään katsomatta.

Idylliset asuinalueet palveluineen kuulostaa hyvältä haaveelta. Jotta se ei jää haaveeksi, on Espoon tarjottava kohtuuhintaisia omakotitalotontteja ja pientaloasumista. Ihmiset haluavat ja tarvitsevat elintilaa ja jos Espoo ei tarjoa pientaloasumisen mahdollisuutta ja uusia kohtuuhintaisia tontteja, ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa naapurikuntiin.

Korona näytti miten luonto on tärkeä paikka monelle. Olen nähnyt miten eri-ikäiset hakeutuvat luonnon äärelle kuka hakemaan hiljaisuutta, mielen virkistystä, fyysisen kunnon kohotusta, tapaamaan ystäviä tai katselemaan ja kuuntelemaan luontoa. Luonnon tulee olla saavutettavaa jokaiselle kaupunkilaiselle fyysiseen toimintakykyyn katsomatta. Sen vuoksi luonnon säilyminen on taattava asuinpaikkojen lähellä. Monet eivät viihdy rakentamisesta täyteen ahdetussa paikassa, vaan tarvitsevat elintilaa ja ”vapautta” päästä luonnon äärelle. Espoo tarvitsee myös lisää lähipaikkoja, jonne kokoontua viettämään aikaa perheen ja ystävien kesken pienelle eväsretkelle. Ulkomailla esimerkiksi on paljon omatoimisia grilli-/ruuanlaittopaikkoja rantojen ja puistojen läheisyydessä.

Kattavat joukkoliikenneyhteydet mahdollistavat (ekologisen) asumisen kauempanakin ”ydinkeskustasta”. Henkilöautojen osuus Espoossa on hieman alle puolet kaikista kulkumuodoista, ja Espoon liikenteen kasvihuonepäästöistä 60% tulee henkilöautoista (Ekologinen kestävyys Espoossa 2020). Tämä tarkoittaa sitä, että edelleen Espoossa on helpompi matkustaa omalla autolla kuin julkisella liikenteellä. Pitää siis varmistaa, että liikenneyhteyksiä lisätään, niitä ei karsita ja matkantekoa näin ollen esimerkiksi hidasteta. Myös kaupunkipyöräasemia tulisi lisätä. Espoon liikennebarometri 2020 mukaan 36% vastaajista oli korvannut henkilöauton käyttöä joukkoliikennematkoilla ja 38% pyörämatkoilla. Kun nämä kulkumuodot toimivat kunnolla, joukkoliikenteen ja pyöräilyn osuuksilla on paljon potentiaalia lisääntyä ja Espoostakin saadaan ympäristöystävällisempi. 

Jätteiden lajitteluun niinikään tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Sekajätteen määrä vuonna 2018 oli 157kg/hlö, biojätteen osuus siitä 39% ja muovin osuus 15%. Sekajätteestä 76% olisi ollut kierrätettävissä (Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2018). Sekajätteen määrää tulee siis vähentää sekä biojätteen ja muovin lajittelua tehostaa.

Haluatko vaikuttaa omaan asuinalueeseesi? Käy katsomassa oman alueesi ajankohtaiset asemakaavahankkeet ja vaikuta täältä.

Liikunta

Kaikille kaupunkilaisille tulee tarjota harrastusmahdollisuuksia vuodenajasta riippumatta. Esimerkiksi rakastan itse hiihtämistä ja olen ylpeä Espoon hienoista hiihtoladuista. Lenkkipoluilla on kuitenkin oltava myös reitti kävelijöille ja koiranulkoiluttajille.

Kunnan tulee panostaa myös työikäisten liikuntamahdollisuuksiin erilaisissa ryhmissä. Nyt tarjolla on erityisesti ryhmiä ikäihmisille, erityisryhmille ja lapsille. Työikäisten hyvinvoinnista tulee yhtälailla huolehtia. 

Myös yläasteikäisille on tarjottava lisää mahdollisuuksia edulliseen liikkumiseen kattavasti kaikkialla Espoossa. Liikemittarimittausten mukaan ensimmäisen luokka-asteen ikäisistä 71% saavutti liikuntasuosituksen, kun yhdeksäsluokkalaisista vain 10 % (LIITU 2018 -tutkimus). Pudotus on merkittävä ja siihen tulee puuttua, sillä liikunta lisää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Moni liikuntalaji muuttuu kilpailullisemmaksi ja treenimäärät lisääntyvät merkittävästi juuri yläkouluiässä. Mikäli nuori ei halua panostaa kilpailulliseen toimintaan, tippuu hän pois joukkueesta eikä tilalle ole välttämättä tarjolla mitään, ainakaan omalla asuinalueella. Nuorille tulisi siis tarjota/järjestää edullisia matalankynnyksen liikuntavaihtoehtoja ja taata liikuntasalivuoroja kaikkialla Espoossa.

Koulujen pihoja tulisi kehittää kaikkien kaupunkilaisten saataville. Monipuolinen virikkeellinen koulun piha esimerkiksi kuntolaitteineen, ministadioineen, koripallokenttiin, kiipeilytelineineen jne. edistää tasa-arvoisten liikuntamahdollisuuksien toteutumisen kaikkialla kaupungissa ja kaikille kaupunkilaisille. Tiedämme, että varhain opittu myönteinen suhtautuminen liikuntaan kantaa aikuisiälle asti ja auttaa omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Se on tärkeää, sillä liikunta vahvistaa lihaksistoa ja luustoa, kehittää aerobista kestävyyttä, parantaa tasapainoa, koordinaatiota, nopeutta ja ketteryyttä, ehkäisee sairauksia, virkistää mieltä, antaa iloa, edistää minäkuvaa, kehittää vuorovaikutustaitoja, auttaa oppimisessa jne.

Lisäksi koulujen ja päiväkotien uudisrakentamisessa on otettava huomioon liikuntasalien riittävä koko. Oppilaita on paljon, monia ryhmiä päällekkäin ja sen päälle vielä Suomen sateiset päivät. Pieni liikuntasali ei useinkaan vastaa koulun tai päiväkodin tarpeita ja laadukkaan liikunnanopetuksen antamista. Lisäksi koulujen salit ovat myös kovassa kaupunkilaisten käytössä, joten se on panostus kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointiin.